Katson tässä historian tunnilla videota massatuotannosta ja suunnitellusta vanhenemisesta - kyllä kiehuttaa. Kun massatuotanto tuli mahdolliseksi, tuotteiden elinikää rajoitettiin: on olemassa hehkulamppu, joka on palanut yli 100 vuotta, mutta massatuotannon lamppujen ikä rajoitettiin jo ajat sitten 1000 tuntiin eli kuuteen viikkoon!? Tuotteet hajoaa, koska ne on tehty hajoaviksi. Maapallo loppuu kesken, ja vanhat laitteet hajoaa: missä järki!?

Ihmiset ostaa hajoaviksi tarkoitettuja tuotteita, ihmiset ostaa itselle tarpeettomia tuotteita, ihmiset ostaa halvalla Aasiassa lapsityövoimalla valmistettuja tuotteita, ihmiset pakertaa töitä valmistaakseen tämän kaiken kuluttajille. Aina pitää ostaa uutta, vanhat tuotteet kasaantuu kaatopaikoille, niitä kuljetetaan kehitysmaihin, missä pienet lapset hajottavat tietokoneet ja muut ja keräävät kaiken metallin talteen. Mtta kohta koko maapallo on kaatopaikka.

Jos teollisuus tekisi tuotteista mahdollisimman pitkäikäisiä ja luontoystävällisiä, ja ihmiset ostaisivat vain ja ainoastaan tarpeellisia tuotteita itselleen, emme tarvitsisi niin paljoa rahaa elämiseen joten voisimme laskea palkkoja ja tehdä vähemmän työtä. Eikö se houkuttaisi, että työpäivät lyhenee ja laitteet ei hajoa kesken kaiken!?

Lisäksi, jos ihmiset tekisivät työt - eivät koneet, työpaikkoja saataisiin lisää muille aloille kun teollisuuteen. Maatalous ja elintarviketeollisuus: enemmän pienyrityksiä, joissa työt tehdään käsin, paikallisia yrityksiä, tuoretta lähiruokaa. Käsin tehtyä voitaisiin muutenkin arvostaa enemmän, töllössä kerran oli juttu opiskelijanuorukaisesta, joka teki itse uistimia ja puukkoja, mutta käsityöt ei vaan menneet kaupaksi vaikka upeita olivat.
 
Nyt jos koskaan pitää tehdä muutos!❦